Digipäivä 15.11.2018

Digipäivä eli vanhalta nimeltään "Opetusteknologiapäivä" tulee taas!

Sedu ja Suomen Yrittäjäopisto järjestävät yhteistyössä DIGIPÄIVÄN 15.11.2018. Olemme varanneet aamupäivälle työelämälähtöiset puheenvuorot ja iltapäivällä ohjelma jatkuu työpajojen, ständien ja mitä parhaimman seuran voimin! Iltapäivän ohjelma julkaistaan lähempänä tilaisuutta.

Lue lisää ja varmista paikkasi ilmoittautumalla mukaan! bit.ly/ilmoittaududigiin

Tilaisuuteen osallistuminen on maksuton ja sen käytännön järjestelyistä vastaa Opinlakeus-oppilaitosverkoston ePAKKI II –hanke (OPH).

Kasvintuotantoa Teams taskussa

Kasvintuotannon opetus Sedu Ilmajoen kampuksella on hypännyt digiloikkaa O365 Teams tukevasti taskussa jo reilun vuoden. Oppimisen tukena käytetään älypuhelinta ja tietokonetta yhdessä ja erikseen.

Kasvit tutuiksi kuvaamalla

Maatalouden perustaitoihin kuuluu mm. kasvien tunnistaminen, niin viljeltävien, kuin rikkakasvienkin. Vielä joitain vuosia sitten apuna käytettiin paksuja manuaaleja, kuten monella muullakin ammattialalla. Vaikka manuaaleilla on edelleen paikkansa, ovat erilaiset älypuhelimella tai tabletilla käytettävät nettipalvelut käteviä vaihtelevissa kenttäolosuhteissa.

Mukana kulkevien verkkopalvelujen lisäksi älylaitteiden kamerat ovat vertaansa vailla olevia työkaluja myös tässä yhteydessä. Filmiä ei tarvitse säästellä ja pilvessä ei muistitila hevin lopu. Kasveista tai muista opiskeltavista kohteista voi ottaa yksityiskohta- ja yleiskuvia nuukailematta ja valita myöhemmin parhaat otokset käyttöön. Kenttätyön jälkeen materiaalin muokkaamista voidaan myöhemmin jatkaa älypuhelimella tai tietokoneella.

O365 Teams on tähän opiskelumuotoon kätevä työkalu. Opettaja luo ryhmälle, tiimille, oman luokkahuoneen ja kutsuu opiskelijat mukaan. Kutsun myötä kirjautumislinkin sisältävä sähköposti lähtee automaattisesti opiskelijoille. Opiskelija klikkaa linkkiä ja kirjautuu Sedun tunnuksillaan Epedu O365:n ja ohjautuu sieltä suoraan Teamsiin ja oikeaan luokkahuoneeseen. Kirjautuminen onnistuu niin älypuhelimella, kuin tietokoneellakin.

Teams mobiilisovellus ”appi”

Varsinaiseksi kenttätyökaluksi Teams muuttuu, kun älylaitteeseen ladataan Teams appi. Appin avulla opiskelija pääsee opettajan luomaan tehtävään älylaitteellaan. Valokuvat, videot ja teksti voidaan liittää suoraan Teamsin ”pilveen” oikeaan tehtävään. Näin älylaitteen muistikapasiteetti ei kuormitu opiskeluaineistoista.

Teamsin tietokoneversioon on työstämistä varten valittavissa suppeampi työpöytäversio tai enemmän ominaisuuksia sisältävä ladattava sovellus. Opiskelijaystävälliseksi tämän kaiken tekee se, että opiskelija voi kirjautua O365 Teamsin myös miltä tahansa muulta verkossa olevalta tietokoneelta ja hän saa samat työkalut ja aineistot käyttöönsä ilmaiseksi.

Monisteet historiaan

Teams luokan muistikirjaan voi helposti liittää tekstinä tai vaikka videona tehtävänannon, materiaalipankin ja tehtävien palautusosan. Jokaiselle opiskelijalle muodostuu tiimiin liittämisen yhteydessä oma kansio ja välilehtiä kulloisenkin tarpeen mukaan, vaikka oman kasvion laadintaan. Opiskelija näkee vain omat tehtävänsä, mutta oikeuksia säätämällä tehtävä voidaan tehdä myös ryhmänä. Työn edetessä myös opettaja voi räätälöidä luokan muistikirjaa tarpeen mukaan sekä ohjata ja antaa palautetta opiskelijoille.

Teams on myös kätevä viestintäväline. Saapuneet viestit näkyvät WhatsApp-sovelluksen pikaviestien tavoin punaisena pisteenä puhelimen sovellusvalikossa. Aloitusnäkymässä opettaja voi yhdessä tiiminsä kanssa käydä keskustelua WhatsApp-ryhmän tavoin. Viestittely onnistuu myös opiskelijan ja opettajan välillä muiden sitä näkemättä.

Avuksi näyttöjen dokumentointiin?

Kuva ja videokuva ovat erittäin käyttökelpoisia esimerkiksi työpaikalla oppimisen ja näyttöjen dokumentoinnissa. Videon liittäminen Teamsin opiskelijakohtaiseen osioon oli aluksi haasteellista. Yrityksen ja erehdyksen kautta ongelma saatiin kuitenkin ratkaistua. Teams on ollut opetuskäytössäni reilun vuoden ja kokemukset ovat olleet hyviä. It-taidoiltaan hyvin eritasoisten opiskelijoiden perehdytys ja tarvittavien appien lataus on sujunut yllättävän mukavasti.

Suosittelen ja kiitän

Teams ja yleensäkin O365-ympäristö ovat olleet positiivinen yllätys ja hyvä työkalu opetustyössä. Teamsia myös kehitetään nyt voimakkaasti aina vain käyttäjäystävällisempään suuntaan. Kaikki opetukseen ja opiskelijoiden tehtävien hallintaan liittyvät toiminnot ovat samassa paikassa ja älypuhelin on helposti integroitavissa tähän pakettiin. Uusien ohjelmistojen käyttöönotto on aina matka, jonka aikana opitaan lisää, saadaan oivalluksia ja välillä kompastellaan, kuten kaikessa kehitystyössä.

Opiskelijat ovat lähteneet hyvin mukaan Teamsin käyttöön. Muutaman käyttökerran jälkeen työ sujuu jo jouhevasti eritasoisista it-valmiuksistakin huolimatta. Joissain tapauksissa pelko uuden opiskeltavan asian edessä näyttää olevan suurempi, kuin itse ”pamaus”. On opittu olemaan enemmän vastaanottava osapuoli ja nyt haastetta tekee orientoituminen aktiiviseksi toimijaksi hieman vieraalla saralla. Nyt tietoa hankitaan ja käsitellään yhdessä.

Suurena apuna ja sparraajana tällä matkalla on ollut projektikoordinaattori Matti Mäkelä Sedun Opinlakeus-palveluista, ePAKKIII –hankkeesta (OPH). Hän on opastanut Teamsin käytössä alkuun, antanut hyviä vinkkejä ja toiminut testiparina uusien toimintojen testauksessa. Tästä on hyvä jatkaa uusien polkujen avaamista.

Jaana Petäinen

lehtori, kasvintuotanto

Koulutuskeskus Sedu

Ilmajoki, Ilmajoentie

jaana.petainen(at)sedu.fi

Opetusteknologiailtapäivä 23.11.2017

Mistä on kyse?
Opettajat ja kehittäjät esittelevät (digi)pedagogisia ratkaisuja sekä kokemuksiaan. Ideoita, kokeiluja ja onnistumisia. Tutustu huolellisesti tähän sivuun!

Missä tämä järjestetään?
SeAMK / Frami F, Seinäjoki (4. kerros)

Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä: SeAMK, Sedu / Opinlakeus (ePAKKI II -hanke) ja JAMI

Miten ilmoittaudun mukaan?
ILMOITTAUDU MUKAAN 13.11. MENNESSÄ TÄSTÄ!!

  

Katso opetusteknologiailtapäivän esittelyvideo:

  

Varmistuneet puheenvuorot:

Kello	Putki 1: JAMI ja Sedu Tila: F409	Putki 2: Opinlakeus Tila: F410	Putki 3: SeAMK Tila: F411
12.15 - 12.45	It's Learning osa 1/2: Mitä asioita verkko-oppimisympäristön hankintavaiheessa tuli vastaan? Mitä mieltä opiskelijat ja opettajat ovat olleet? Mikko Kalijärvi, JAMI	ThingLink ja 360-teknologian soveltaminen opetuksessa. Matti Mäkelä, Sedu / Opinlakeus	Työharjoittelun ja työssäoppimisen työkalut vertailussa: Workseed, Kotopro, eTaitava ja Hatu. Mitkä ovat tärkeimmät toiminnot? Osallistu selvitystyöhön Innoduel-joukkoistamistyökalulla! Kimmo Puumala, SeAMK ja Riitta Mahlamäki, Sedu
13.00 - 13.30	It's Learning osa 2/2: Kokeile itse! Mahdollisuus testata opettajan ja opiskelijan rollissa toimimista. Mikko Kalijärvi, JAMI	o365 Forms kyselylomakkeet ja tietovisat sujuvasti opetusarjessa. Matti Mäkelä, Sedu / Opinlakeus & SeAMK verkko-opetustiimi	e-kirjaklinikka, case SeAMK Kampuskirjasto Paula Isoaho, SeAMK
13.45 - 14.15	Teams tutuksi: Mistä Microsoftin uudessa kärkituotteessa on kyse? Pyry Antola, Sedu	Virtuaaliympäristöjen käyttö opetuksessa. Joni Rinta-Möykky, KEO	Asiantuntijana sosiaalisessa mediassa / Case: LinkedIn. Jennika Hakola ja Eija Rintamäki, SeAMK
14.30 - 15.00	OneNote osaamisen portfolioksi: Luokan muistikirja -työkaluilla enemmän irti vähemmällä vaivalla. Pyry Antola, Sedu	Esitykset langattomasti (Apple TV, ChromeCast, ym.) Esitysmateriaali helposti näkyviin omalta ja opiskelijoiden laitteilta, samanaikaisesti tai erikseen. Hannu Mansikka, Sedu (tietohallinto) ja Jarmo Korkiamäki, Sedu	Sosiaalinen media opetuksessa. Leena Elenius, SeAMK.

Pysäkkien välissä ilmoittautuneille tarjolla kahvia ja makeaa herkkua!

Lisäksi klo 15.00 - 16.00 mahdollisuus jäädä vielä keskustelemaan eri pysäkeillä esitellyistä aiheista tai tutustua ohjatusti:

• Videoiden nauhoitustilaan Frami A:ssa.

Putki 4 pyörii käytävien puolella mahdollisuuksien mukaan koko iltapäivän ajan. Käytävällä esittelyssä:

• Padcaster ja viherseinää vasten tehtävä videokuvaus, Opinlakeuden toimiston harjoittelija: Sami-Pekka Pursiainen
• It's Learning verkko-oppimisympäristön esittely, yrityksen edustajana: Kenneth Vuorinen
• Ekox - Uudelleen tarpeellista teknologiaa, yrityksen edustajana: Marko Palmu

Kuuluthan jo myös Digioppimista Lakeudella Facebook-ryhmäämme?

www.facebook.com/groups/digioppimistalakeudella

Ollaan yhteyksissä! J  

Sedu / Opinlakeus SeAMK (verkko-opetustiimi) Matti Mäkelä p. 040 680 7051 Minna Haasio p. 040 830 4258 Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi (ät) sedu.fi Kimmo Puumala p. 040 868 0064 Riikka Muurimäki p. 040 830 2204 Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi (ät) seamk.fi

Digidigi? ePAKKI II (Opinlakeus) auttaa yhteistyössä SeAMKin kanssa!

Lähes vuosi edellisestä kirjoituksesta?

  

Vaikka postauksia ei tahdo syntyä ei se muuta sitä tosiasiaa, että Lakeudella tapahtuu digioppimista! Oskar & Osma -hankkeessa (AVI) aloitettiin digiyhteistyö SeAMKin verkko-opetustiimin kanssa. Yhteistyötä jatketaan 10/2017 alkaen ePAKKI II (OPH) kautta, joka on Oskar & Osman tapaan Sedun hallinnoiman Opinlakeus-oppilaitosverkoston hanke.

  

Kupissa maistuu nyt ePAKKI II, jossa jatketaan siitä mihin Oskar & Osma VII -hankkeessa päästiin. Makeutta soppaan tuovat yhä erilaiset digimahdollisuudet opetuksessa.

  

Tutustu ePAKKI II -hankkeen toimintaan!

  

Nettisivut	bit.ly/epakki2
Koulutustarjonta	bit.ly/epakki2koulutukset
Palautelomake	bit.ly/epakki2palaute

  

Luontoretki digipolulla – varaa matkasi heti!

”Jotta oppimateriaali olisi aidosti digitaalista, sen avulla pitäisi voida lisätä ihmisten osaamista, kyvykkyyttä ja älykästä toimintaa.” Näin mainiosti asian määritteli äskettäin Oulun yliopiston yliopistonlehtori Jari Laru. Pelkkä taustavalon lisääminen oppikirjaan ja vanhojen prosessien toistaminen digiympäristöissä ei ole digiloikka, ehkä korkeintaan ensimmäinen haparoiva askel.

Työssäni äidinkielen opettajana Koulutuskeskus Sedussa olen jonkin aikaa haastanut itseäni tämänkaltaisen ajattelun avulla: miten lukuisia tarjolla olevia välineitä, ohjelmia ja palveluita voisi hyödyntää niin, että tuloksena olisi kaikille mielekkäitä oppimiskokemuksia ja kaupantekijäisinä vielä yhdessä tekemisen ja oivaltamisen iloa? Digiä tuputetaan oppilaitosten ovista ja ikkunoista, mutta mitä sellaista uutta näillä välineillä saa aikaan, mikä ei muuten olisi mahdollista tai ainakin olisi kovin vaikeaa? Askeleeni omalla digipolullani ovat toden totta olleet haparoivia, mutta olen astellut sinnikkäästi eteenpäin, antanut itselleni luvan kompastella ja eksyäkin. ”En sitten yhtään vielä tiedä, mitä tästä tulee, mutta…” on tullut varsin tavanomaiseksi tavaksi aloittaa jokin aihe opiskelijaryhmän kanssa. Onneksi saan tavallisesti mukaani avointa ja kokeilunhaluista digipatikointiseuraa.

Opiskelijan oma sivu opintojen seurantaan ja suunnitteluun Onenotessa.

Luontoretki digipolulla ei ole mikään matkailumarkkinoijan unelmatuote. Polku on alkupäästä miltei umpeen kasvanut ja piikikkäät oksat lyövät tuon tuosta vasten kasvoja. Matka täytyy aloittaa taivuttamalla pieni oksa kerrallaan pois edestä, eikä retkeilijän ole todellakaan helppoa tietää, mihin tässä ollaan menossa ja voisiko aikansa fiksumminkin käyttää. Polun alussa voi olla vaikea niellä väitteitä, että tämän ryteikön takaa aukeavat kuulkaa niin hienot näkymät, että ette usko!

Laitteet, ohjelmat ja palvelut näyttäytyvät helposti sekamelskana, jossa on loputtomasti omaksuttavaa. Välineet eivät saa olla itsetarkoitus, mutta pedagogiset digioivallukset alkavat syntyä kuitenkin vasta, kun jonkinlainen käsitys välineiden toiminnoista ja toimintalogiikasta on hahmottunut. Olen käyttänyt jo muutaman vuoden väsytystaktiikkaa, jossa olen määrännyt itseni ottamaan jokaisena työviikkona jonkin uuden välineen tai toiminnon testiin. Kyse on tavallisesti todella pienistä ponnistuksista, jotka eivät syö työpäiviä tai varasta yöunia. Näitä pieniä piikikkäitä oksia kesyttämällä digipolku on kuitenkin vääjäämättä alkanut avartua. Vielä en näe upeimpia maisemia, mutta osaan jo vähän kuvitella, miltä ne näyttävät. Kasvava innostus saa uudet askeleet tuntumaan keveämmiltä.

Tärkein virstanpylväs omalla matkallani on ollut ehdottomasti Office 365:n käyttöönotto Seinäjoen koulutuskuntayhtymässä: mielestäni oivallinen muistutus siitä, että jos tuloksia halutaan, välineiden pitää olla sen mukaiset. Erityisesti Microsoft Onenotesta on tullut korvaamaton työväline. Olen tämän vuoden aikana (jälleen monen harha-askelen kera) rakentanut Onenoten ympärille uudenlaista oppimisen mallia, josta toivon ratkaisua ennen kaikkea erittäin heterogeenisten ryhmien oppimisen tehostamiseen. Mallin luomiseen olen saanut reittiohjeita ja tarvittavaa rohkaisua Pekka Peuralta, Marika Toivolalta sekä muilta yksilöllisen oppimisen ja flipped learning -menetelmän puolestapuhujilta.

Onenoten avulla usean
ryhmän kanssa työskentely
sujuu vaivattomasti.

Uudessa mallissa äidinkielen opinnot on jaettu aihekokonaisuuksiin, joita suoritetaan pisteitä keräämällä. Jokaisessa kokonaisuudessa voi valita neljästä vaativuustasosta, joiden avulla erilaiset oppijat pyritään entistä paremmin huomioimaan. Pisteitä voi kerätä monin tavoin erilaisilla oppimistehtävillä niin lähiopetustunneilla kuin niiden ulkopuolellakin. Pisteillä ansaitaan oppimismerkkejä, ja edistyminen näkyy koko ajan opiskelijan omalla seurantasivulla. Materiaalit sekä tehtävien ja itsearviointien ohjeet ovat koko ajan kaikkien saatavilla. Kaikki tämä tapahtuu Onenotessa ja aina tarpeen tulleen muita sopivia ohjelmia ja palveluita hyödyntäen.

Opiskelijat etenevät opinnoissaan itsenäisesti omaan tahtiinsa. Lähitunnit on pyhitetty yksin tai yhdessä tekemiseen ja opettajan osalta yksilölliseen ohjaamiseen ja oppimisen arviointiin. Suurin osa tehtävistä kannustaa yhteistoiminnalliseen oppimiseen parin tai pienen ryhmän kanssa, ja tätä mahdollisuutta hyödynnetäänkin varsin ahkerasti. Tehdyt työt tallentuvat oppimisen portfolioksi Onenoteen.

Olen testannut mallia tämän syksyn, ja vaikka patikointini viimeisin osuus on oikeastaan vasta alkanut, uskallan sanoa kulkevani suuntaan, josta vastaan voi tulla vielä paljon hienoja kokemuksia. Omaan tahtiin opiskelu sekä mahdollisuus suunnitella omaa oppimista ovat saaneet oikeastaan poikkeuksetta positiivista palautetta. Aloin pari viikkoa sitten ynnäillä, että olemme varmasti saaneet ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kanssa aikaiseksi enemmän kuin koskaan vastaavassa ajassa. Tärkeänä pidän myös sitä, että vapauttamalla aikaa vuorovaikutukseen ja ohjaamalla yksilöllisesti olen oppinut tuntemaan opiskelijat paremmin kuin ennen.

Ilman asianmukaisia digivälineitä tähän tapaan ei voisi toimia. Toisaalta mallissa on myös pyritty ajattelemaan, miten laitteita, ohjelmia ja palveluita voi valjastaa uusin tavoin oppimisen tueksi. Työ on vasta alussa, mutta koen, että Jari Larun peräänkuuluttamat osaaminen, kyvykkyys ja älykäs toiminta eivät ainakaan ole tänä syksynä vähentyneet.

Pyry Antola

lehtori, äidinkieli ja viestintä

Koulutuskeskus Sedu

Seinäjoki, Koulukatu

pyry.antoa(at)sedu.fi

Esittelin mallia ja käytössä olevia välineitä lyhyesti opetusteknologiapäivässä Seinäjoen Framilla lokakuussa. Taisin jo tuolloin luvata muutamille jonkinlaisen kirjallisen yhteenvedon aiheesta. Nyt sain sen viimein kasattua (Onenoteen, tietenkin), joten jos kiinnostuksesi heräsi, käy tutustumassa muistikirjaan täällä.

Lukioiden digioppimisen ajolähtö - CASE Alajärvi ja Vimpeli

Kuva: Wikipedia

Joitain vuosia sitten istuin  merkkiviuhka kädessä, pelinjohtajan roolissa Saarikentällä  ja mietin  koko kouluyhteisölle uusia merkkejä, joita voisin tulevina vuosina käyttää. Tilanteen haastavuus syntyi siitä, että yhteiskunta sekä opiskelijat ja koko koulumaailma siinä mukana olivat menossa askel kerrallaan kohti digitalisaatiota. 

• Miten meidän kouluyhteisömme pääsee pesältä toiselle tässäkin haasteessa vai 
• nuolemmeko haavoja koppilyönnin jälkeen ja mietimme, että tähänkin olisi voinut varautua? 

Vähän myöhemmin myös Ylioppilastutkintolautakunnalta tuli ilmoitus ylioppilaskirjoitusten muuttamisesta sähköisiksi. Mieleeni tuli: Tuleekohan tässäkin monta paloa vältettäväksi?

Otin alkuun viuhkastani vain yhden merkkivärin käyttöön. Vihreällä värillä ilmoitin, että kaikille annetaan mahdollisuus kouluttautua digiosaajiksi. Tällä menetelmällä ei juuri kakkospesää kauemmaksi päästy. Digitaalisen opetus- ja toimintakulttuurin luominen vaatii jatkuvaa ja monentasoista ponnistelua päämäärien saavuttamiseksi.

Ensi alkuun toimintaympäristö tulee rakentaa tekniikaltaan toimivaksi. Tietokoneita ja muita sähköisiä opetusvälineitä tulee olla riittävästi. Tietoverkkojen tulee olla kattavat. Lisäksi opettajien saatavilla tulee olla riittävästi erilaisia digitaalisia materiaaleja. Oppikirjojen tekijöiltäkin on vasta parin viimeisen vuoden aikana tullut monipuolisempaa oppimateriaalia. Opettajan aika ei vain millään riitä omaan, laajamittaiseen materiaalituotantoon.  Monipuolisen materiaalin olemassaolo auttaa opettajaa ottamaan digiympäristön haltuunsa. Ne mahdollistavat uudenlaiset tavat opettaa ja oppia. Jatkuvan tietotulvan ympärillä tarvitaan myös järkeviä valintoja, ihan kaikkea ei voi ahmia.

Sekä Alajärvellä että Vimpelissä olemme rakentaneet tietoverkkoja vähitellen kuntoon. Paikoin ongelmana on kuitenkin ollut langattoman verkon kapasiteetin riittämättömyys. Tuli ensimmäinen palo, joka saatiin kuitenkin vähitellen hoidettua. Seuraava haaste oli sähköinen ylioppilastutkinto, jonka todellisuutta on tätä kirjoitettaessani yhden maantieteen kokeen verran takanapäin. Teknisesti se onnistui hyvin. Tekniikan rakentamisessa meitä oli auttanut opetushallituksen hankerahoitus, jolla rakensimme  Alajärvelle neljään ja Vimpeliin kahteen luokkaan sähköisen opiskelu-  ja koeympäristön. Näissä luokissa on sitten harjoiteltu  Abitti-kokeita,  ja niissä on tarkoitus järjestää jatkossa kaikki yo-kokeet. Kokeita olemme harjoitelleet vuoden verran myös langattomasti Nettiniilon välityksellä. Homma näyttäisi toimivan näinkin.  Samalla hankerahoituksella hankimme vielä kaikille opettajille uudet kannettavat tietokoneet. 

Mielestäni tehokkaan digiopiskelun perusedellytyksenä  on, että jokaisella opiskelijalla on joka hetki käytettävissään oma, henkilökohtainen laite. Aikaisemmin Alajärvellä opiskelijoille hankittiin yhteiskäyttöön kannettavien tietokoneiden vaunuja. Vimpelissä konetarve ratkaistiin hankkimalla kannettavia tietokoneita, jotka voi lukion jälkeen lunastaa itselleen.  Kokemus on osoittanut, että toimivin käytäntö sekä opiskelijoiden että opettajien kannalta on koneiden yhteishankinta. Tänä  lukuvuonna sekä Alajärvellä että Vimpelissä laadittiin aloittavien opiskelijoiden huoltajien ja koulujen kesken sopimus tietokoneiden hankkimisesta. Koulut osallistuivat koneiden hankkimiseen määrärahoilla, ja opiskelijat maksoivat oman osuutensa. Kirjallinen sopimus sisältää osuudet mm. koneiden käytöstä, takuista, lunastuksista ja  korvauksista. Nyt voimme jatkaa vuoroparia yhden sammuneen palon tilanteessa kohti kakkospesää.

Itse koneiden, laitteiden ja järjestelmien olemassaololla ei ole mitään merkitystä, jos niitä ei hyödynnetä oikeassa kohdin. Olen nähnyt monta älytaulua paperisena ilmoitustauluna tai avaamattomassa paketissa. Miten tällaiseen tilanteeseen voidaan ajautua? Siihen on olemassa kaksi pääsyytä. Ensinnäkin  väline ei saa olla itsetarkoitus opetustilanteessa, ja sen vuoksi opettaja voi pedagogisilla järkisyillä hylätä jonkin välineen. Toiseksi välinettä ei osata käyttää riittävän jouhevasti. Tämän palon välttämiseen ratkaisut löytyvät koulutuksesta ja tietoteknisestä sekä pedagogisesta tuesta.

Alajärvellä ja Vimpelissä monta paloa on vältetty järjestämällä useita koulutuksia viime vuosien ajan. Pohjaa koulutustarpeille on haettu eri osaamiskyselyillä ja kehityskeskusteluilla. Kysyimme opettajilta myös yksityiskohtaisesti, hallitsetko kunkin  Abitin työvälineohjelman ja laskinohjelmat. Tänä lukuvuonna otetaan käyttöön vielä laajemmin opettajan ammatillinen kehittymissuunnitelma, jonka toteuttamisessa ratkaisevin tekijä on halu kehittää omaa ammattitaitoa, jota meidän työyhteisöistämme löytyy.

Yhteisten koulutustilaisuuksien lisäksi Alajärven ja Vimpelin lukioiden jokainen opettaja on osallistunut henkilökohtaiseen ohjaukseen viime keväänä ja tänä syksynä. Niissä on pureuduttu juuri omassa työssä tarvittavan osaamisen kehittämiseen. Opinlakeuden väki on toteuttanut nämä koulutukset. Krista Laurilan ja Matti Mäkelän ohjaamisesta on todella pidetty.

Lukion alkutaipaleella tulee myös varmistaa, että opiskelijoilla on riittävät valmiudet hyödyntää tietotekniikkaa eri kursseilla. Meillä opiskelijat ohjataan valitsemaan opinto-ohjelmaansa atk1-kurssi, jossa oma kone otetaan haltuun ja harjoitellaan ohjelmistojen  peruskäyttöä. Kurssi toteutetaan 1. jakson aikana. Samaan aikaan opiskelija ja jokainen opettaja velvoitetaan suorittamaan omalla ajallaan nettipohjainen digikurssi,  minkä jälkeen mm. Abitti-ympäristön apuohjelmat ovat helposti hyödynnettävissä. Olemme siis etenemässä kohti kolmospesää.

Vaikka yksilötasolla voidaan päästä hyväänkin osaamistasoon, niin osallisuus, yhteisöllisyys sekä niihin kiinteästi liittyvä vertaistuki ovat tärkeimmät tekijät koko kouluyhteisön toimintakulttuurin kehittymisen kannalta. Vertaistuen voimalla vaikeammatkin ongelmat tulevat ratkaistua. Opettaja Pekka Peura esitti Lukion tulevaisuusseminaarissa yksinkertaisen taulukkomallin siitä, miten vertaistukea eri osaamisalueilla voidaan hakea opettajien kesken. Myös nimetyt digitutorit sekä opiskelijoiden että opettajien joukossa  voivat auttaa sähköisen maailman pienissä murheissa. Näissä kohdin meillä on vielä paljon kehittämistä.

Koululla tulee olla selkeä linja siitä, mitä yhtä oppimisympäristöä halutaan hyödyntää. Kun yhden osaa hyvin, niin toisenkin oppii pienellä harjoittelulla, jos siihen on tarvetta. Alajärven ja Vimpelin lukioiden Peda.net -yhteistyö on jatkunut jo pitkään, joten oli luontevaa, että siihen ympäristöön paneudumme jatkossakin. Sen etuna koen olevan helppokäyttöisyyden. Opettajakuntien kanssa on sovittu, että uusien opetussuunnitelmien kaikilla kursseilla hyödynnetään koulun Peda.net -ympäristöä.

Koulun rehtori toimii kaiken kehittämistyön suunnannäyttäjänä. Hänen ei tarvitse olla mikään suuri digiosaaja, kunhan hän vain on kiinnostunut  alaistensa osaamisesta ja antaa mahdollisuuden uudelle toimintakulttuurille. Olen kehottanut opettajia kokeilemaan uusia tapoja toimia. Perinteinen luokkahuoneympäristö voi jarruttaa mahdollisuutta toimia uudella tavalla. Muutaman opettajan kokeiluista rakentaa luokkahuone aiempaa avoimemmaksi ja vuoropuhelua lisääväksi on tullut pelkästään myönteistä palautetta. Tässä yhteydessä myös verkkosisällöt ja sosiaalinen media ovat luontainen osa toimintakulttuuria. Näin opettajan rooli muuttuu aiempaa enemmän valmiin tiedon syöttäjästä, tiedon haun sekä prosessoinnin ohjaajaksi.

Nyt ja tulevaisuudessa meidän työmme on jatkuvan ajolähdön purkamista. Tuloksia saavutetaan pienin askelin, juoksu kerrallaan, eikä koko kenttää tyhjentämällä. Oppivassa yhteisössä digitalisaatio tuo mahdollisuuksia yhteisölliseen oppimiseen ja erilaisten opiskelu- ja tietoympäristöjen hyödyntämiseen. Opetustyössä ei ole vielä juurikaan hyödynnetty opiskelijoiden ja kouluyhteisön verkostoitunutta maailmaa.  Mutta kolmatta paloa ei ole tullut, meidän lyöntivuoromme jatkuu vielä. 

Minkähän merkin seuraavaksi laittaisin päälle?

Teksti:
Marko Timo, rehtori
Alajärven ja Vimpelin lukiot