VALMASSA onnistutaan mm. Flippaamalla

VALMA-koulutuksessa on kyse paljon omien polkujen ja omien vahvuuksien käytöstä. Osalla opiskelijoista digiosaaminen on vahvuus, osalle vaikea hahmottaa. Tiimissämme myös on erilaista osaamista ja HOPEA-digiosaamismerkin suorittaminen onkin ollut mielenkiintoinen matka yhdessä tehden. Osallisuuden ja käytännöntaitojen vahvistaminen –opintokokonaisuuden tekeminen Moodleen oli ponnistus jossa kaikki oppi paljon uutta. Nyt käytännön kokemukset muokkaavat alustan käyttöä mutta se on ollut hyvä työkalu yksilöllisille opintopoluille. VALMA-koulutuksen haaste ja vahvuus on että kaikki tekevät omaa juttuansa ja se pitää myös mahdollistaa sanoi lukujärjestys mitä tahansa. Innovatiivisia ihmisiä ja työkaluja siis tarvitaan.

Flippaus kuulosti heti meidän jutulta. Opiskeluun ohjaaminen on vahvuutemme ja tässä on siihen työkalu. Flippaukseen tutustuimmekin pedagogiikan edellyttämällä tavalla. Videoin ja linkein sekä ennakkotehtävällä joka purettiin koulutustiimissämme. Kokemukset kerättiin viikossa ja todettiin käteväksi antaa tuntien alussa aikaa teemoihin tutustumiseen. Varsinaisesti ennakkoon opiskelijat eivät juuri materiaaliin tutustuneet, mutta itsenäisesti teemaa alustamalla oppivat myös tärkeitä opiskeluvalmiuksia. What´sApp-sovelluksella kun ryhmälle lähtee linkit, voi myöhästyvä perehtyä aiheeseen vaikka bussissa. Tämä ennakkomateriaali antaa myös opettajalle aikaa ottaa yhteyttä opiskelijoihin jotka eivät ole paikalla. Opiskelijoiden osallistamiseen tämä on myös hyvä työkalu. Opiskelijat voivat tehdä videoita tai etsiä linkkejä eri teemoihin. Tällä voidaan aloittaa kurssi ja perehtyä alustavasti aiheeseen kuin aiheeseen. Opettaja valitsee käytettävät linkit ja materiaalit omiensa tueksi. Tärkeää olisi pyrkiä siihen että kysymyksiä heräisi ja oma motivaatio tiedon käsittelemiseen heräisi.

VALMAN HOPEA-TIIMI: Henna Mäkelä, Mira Niemi, Saija Valtasaari, Tiina Parantainen, Ulla Tiitu ja Virpi Lammassaari.

Digipäivä 15.11.2018

Digipäivä eli vanhalta nimeltään "Opetusteknologiapäivä" tulee taas!

Sedu ja Suomen Yrittäjäopisto järjestävät yhteistyössä DIGIPÄIVÄN 15.11.2018. Olemme varanneet aamupäivälle työelämälähtöiset puheenvuorot ja iltapäivällä ohjelma jatkuu työpajojen, ständien ja mitä parhaimman seuran voimin! Iltapäivän ohjelma julkaistaan lähempänä tilaisuutta.

Lue lisää ja varmista paikkasi ilmoittautumalla mukaan! bit.ly/ilmoittaududigiin

Tilaisuuteen osallistuminen on maksuton ja sen käytännön järjestelyistä vastaa Opinlakeus-oppilaitosverkoston ePAKKI II –hanke (OPH).

Kasvintuotantoa Teams taskussa

Kasvintuotannon opetus Sedu Ilmajoen kampuksella on hypännyt digiloikkaa O365 Teams tukevasti taskussa jo reilun vuoden. Oppimisen tukena käytetään älypuhelinta ja tietokonetta yhdessä ja erikseen.

Kasvit tutuiksi kuvaamalla

Maatalouden perustaitoihin kuuluu mm. kasvien tunnistaminen, niin viljeltävien, kuin rikkakasvienkin. Vielä joitain vuosia sitten apuna käytettiin paksuja manuaaleja, kuten monella muullakin ammattialalla. Vaikka manuaaleilla on edelleen paikkansa, ovat erilaiset älypuhelimella tai tabletilla käytettävät nettipalvelut käteviä vaihtelevissa kenttäolosuhteissa.

Mukana kulkevien verkkopalvelujen lisäksi älylaitteiden kamerat ovat vertaansa vailla olevia työkaluja myös tässä yhteydessä. Filmiä ei tarvitse säästellä ja pilvessä ei muistitila hevin lopu. Kasveista tai muista opiskeltavista kohteista voi ottaa yksityiskohta- ja yleiskuvia nuukailematta ja valita myöhemmin parhaat otokset käyttöön. Kenttätyön jälkeen materiaalin muokkaamista voidaan myöhemmin jatkaa älypuhelimella tai tietokoneella.

O365 Teams on tähän opiskelumuotoon kätevä työkalu. Opettaja luo ryhmälle, tiimille, oman luokkahuoneen ja kutsuu opiskelijat mukaan. Kutsun myötä kirjautumislinkin sisältävä sähköposti lähtee automaattisesti opiskelijoille. Opiskelija klikkaa linkkiä ja kirjautuu Sedun tunnuksillaan Epedu O365:n ja ohjautuu sieltä suoraan Teamsiin ja oikeaan luokkahuoneeseen. Kirjautuminen onnistuu niin älypuhelimella, kuin tietokoneellakin.

Teams mobiilisovellus ”appi”

Varsinaiseksi kenttätyökaluksi Teams muuttuu, kun älylaitteeseen ladataan Teams appi. Appin avulla opiskelija pääsee opettajan luomaan tehtävään älylaitteellaan. Valokuvat, videot ja teksti voidaan liittää suoraan Teamsin ”pilveen” oikeaan tehtävään. Näin älylaitteen muistikapasiteetti ei kuormitu opiskeluaineistoista.

Teamsin tietokoneversioon on työstämistä varten valittavissa suppeampi työpöytäversio tai enemmän ominaisuuksia sisältävä ladattava sovellus. Opiskelijaystävälliseksi tämän kaiken tekee se, että opiskelija voi kirjautua O365 Teamsin myös miltä tahansa muulta verkossa olevalta tietokoneelta ja hän saa samat työkalut ja aineistot käyttöönsä ilmaiseksi.

Monisteet historiaan

Teams luokan muistikirjaan voi helposti liittää tekstinä tai vaikka videona tehtävänannon, materiaalipankin ja tehtävien palautusosan. Jokaiselle opiskelijalle muodostuu tiimiin liittämisen yhteydessä oma kansio ja välilehtiä kulloisenkin tarpeen mukaan, vaikka oman kasvion laadintaan. Opiskelija näkee vain omat tehtävänsä, mutta oikeuksia säätämällä tehtävä voidaan tehdä myös ryhmänä. Työn edetessä myös opettaja voi räätälöidä luokan muistikirjaa tarpeen mukaan sekä ohjata ja antaa palautetta opiskelijoille.

Teams on myös kätevä viestintäväline. Saapuneet viestit näkyvät WhatsApp-sovelluksen pikaviestien tavoin punaisena pisteenä puhelimen sovellusvalikossa. Aloitusnäkymässä opettaja voi yhdessä tiiminsä kanssa käydä keskustelua WhatsApp-ryhmän tavoin. Viestittely onnistuu myös opiskelijan ja opettajan välillä muiden sitä näkemättä.

Avuksi näyttöjen dokumentointiin?

Kuva ja videokuva ovat erittäin käyttökelpoisia esimerkiksi työpaikalla oppimisen ja näyttöjen dokumentoinnissa. Videon liittäminen Teamsin opiskelijakohtaiseen osioon oli aluksi haasteellista. Yrityksen ja erehdyksen kautta ongelma saatiin kuitenkin ratkaistua. Teams on ollut opetuskäytössäni reilun vuoden ja kokemukset ovat olleet hyviä. It-taidoiltaan hyvin eritasoisten opiskelijoiden perehdytys ja tarvittavien appien lataus on sujunut yllättävän mukavasti.

Suosittelen ja kiitän

Teams ja yleensäkin O365-ympäristö ovat olleet positiivinen yllätys ja hyvä työkalu opetustyössä. Teamsia myös kehitetään nyt voimakkaasti aina vain käyttäjäystävällisempään suuntaan. Kaikki opetukseen ja opiskelijoiden tehtävien hallintaan liittyvät toiminnot ovat samassa paikassa ja älypuhelin on helposti integroitavissa tähän pakettiin. Uusien ohjelmistojen käyttöönotto on aina matka, jonka aikana opitaan lisää, saadaan oivalluksia ja välillä kompastellaan, kuten kaikessa kehitystyössä.

Opiskelijat ovat lähteneet hyvin mukaan Teamsin käyttöön. Muutaman käyttökerran jälkeen työ sujuu jo jouhevasti eritasoisista it-valmiuksistakin huolimatta. Joissain tapauksissa pelko uuden opiskeltavan asian edessä näyttää olevan suurempi, kuin itse ”pamaus”. On opittu olemaan enemmän vastaanottava osapuoli ja nyt haastetta tekee orientoituminen aktiiviseksi toimijaksi hieman vieraalla saralla. Nyt tietoa hankitaan ja käsitellään yhdessä.

Suurena apuna ja sparraajana tällä matkalla on ollut projektikoordinaattori Matti Mäkelä Sedun Opinlakeus-palveluista, ePAKKIII –hankkeesta (OPH). Hän on opastanut Teamsin käytössä alkuun, antanut hyviä vinkkejä ja toiminut testiparina uusien toimintojen testauksessa. Tästä on hyvä jatkaa uusien polkujen avaamista.

Jaana Petäinen

lehtori, kasvintuotanto

Koulutuskeskus Sedu

Ilmajoki, Ilmajoentie

jaana.petainen(at)sedu.fi

Luontoretki digipolulla – varaa matkasi heti!

”Jotta oppimateriaali olisi aidosti digitaalista, sen avulla pitäisi voida lisätä ihmisten osaamista, kyvykkyyttä ja älykästä toimintaa.” Näin mainiosti asian määritteli äskettäin Oulun yliopiston yliopistonlehtori Jari Laru. Pelkkä taustavalon lisääminen oppikirjaan ja vanhojen prosessien toistaminen digiympäristöissä ei ole digiloikka, ehkä korkeintaan ensimmäinen haparoiva askel.

Työssäni äidinkielen opettajana Koulutuskeskus Sedussa olen jonkin aikaa haastanut itseäni tämänkaltaisen ajattelun avulla: miten lukuisia tarjolla olevia välineitä, ohjelmia ja palveluita voisi hyödyntää niin, että tuloksena olisi kaikille mielekkäitä oppimiskokemuksia ja kaupantekijäisinä vielä yhdessä tekemisen ja oivaltamisen iloa? Digiä tuputetaan oppilaitosten ovista ja ikkunoista, mutta mitä sellaista uutta näillä välineillä saa aikaan, mikä ei muuten olisi mahdollista tai ainakin olisi kovin vaikeaa? Askeleeni omalla digipolullani ovat toden totta olleet haparoivia, mutta olen astellut sinnikkäästi eteenpäin, antanut itselleni luvan kompastella ja eksyäkin. ”En sitten yhtään vielä tiedä, mitä tästä tulee, mutta…” on tullut varsin tavanomaiseksi tavaksi aloittaa jokin aihe opiskelijaryhmän kanssa. Onneksi saan tavallisesti mukaani avointa ja kokeilunhaluista digipatikointiseuraa.

Opiskelijan oma sivu opintojen seurantaan ja suunnitteluun Onenotessa.

Luontoretki digipolulla ei ole mikään matkailumarkkinoijan unelmatuote. Polku on alkupäästä miltei umpeen kasvanut ja piikikkäät oksat lyövät tuon tuosta vasten kasvoja. Matka täytyy aloittaa taivuttamalla pieni oksa kerrallaan pois edestä, eikä retkeilijän ole todellakaan helppoa tietää, mihin tässä ollaan menossa ja voisiko aikansa fiksumminkin käyttää. Polun alussa voi olla vaikea niellä väitteitä, että tämän ryteikön takaa aukeavat kuulkaa niin hienot näkymät, että ette usko!

Laitteet, ohjelmat ja palvelut näyttäytyvät helposti sekamelskana, jossa on loputtomasti omaksuttavaa. Välineet eivät saa olla itsetarkoitus, mutta pedagogiset digioivallukset alkavat syntyä kuitenkin vasta, kun jonkinlainen käsitys välineiden toiminnoista ja toimintalogiikasta on hahmottunut. Olen käyttänyt jo muutaman vuoden väsytystaktiikkaa, jossa olen määrännyt itseni ottamaan jokaisena työviikkona jonkin uuden välineen tai toiminnon testiin. Kyse on tavallisesti todella pienistä ponnistuksista, jotka eivät syö työpäiviä tai varasta yöunia. Näitä pieniä piikikkäitä oksia kesyttämällä digipolku on kuitenkin vääjäämättä alkanut avartua. Vielä en näe upeimpia maisemia, mutta osaan jo vähän kuvitella, miltä ne näyttävät. Kasvava innostus saa uudet askeleet tuntumaan keveämmiltä.

Tärkein virstanpylväs omalla matkallani on ollut ehdottomasti Office 365:n käyttöönotto Seinäjoen koulutuskuntayhtymässä: mielestäni oivallinen muistutus siitä, että jos tuloksia halutaan, välineiden pitää olla sen mukaiset. Erityisesti Microsoft Onenotesta on tullut korvaamaton työväline. Olen tämän vuoden aikana (jälleen monen harha-askelen kera) rakentanut Onenoten ympärille uudenlaista oppimisen mallia, josta toivon ratkaisua ennen kaikkea erittäin heterogeenisten ryhmien oppimisen tehostamiseen. Mallin luomiseen olen saanut reittiohjeita ja tarvittavaa rohkaisua Pekka Peuralta, Marika Toivolalta sekä muilta yksilöllisen oppimisen ja flipped learning -menetelmän puolestapuhujilta.

Onenoten avulla usean
ryhmän kanssa työskentely
sujuu vaivattomasti.

Uudessa mallissa äidinkielen opinnot on jaettu aihekokonaisuuksiin, joita suoritetaan pisteitä keräämällä. Jokaisessa kokonaisuudessa voi valita neljästä vaativuustasosta, joiden avulla erilaiset oppijat pyritään entistä paremmin huomioimaan. Pisteitä voi kerätä monin tavoin erilaisilla oppimistehtävillä niin lähiopetustunneilla kuin niiden ulkopuolellakin. Pisteillä ansaitaan oppimismerkkejä, ja edistyminen näkyy koko ajan opiskelijan omalla seurantasivulla. Materiaalit sekä tehtävien ja itsearviointien ohjeet ovat koko ajan kaikkien saatavilla. Kaikki tämä tapahtuu Onenotessa ja aina tarpeen tulleen muita sopivia ohjelmia ja palveluita hyödyntäen.

Opiskelijat etenevät opinnoissaan itsenäisesti omaan tahtiinsa. Lähitunnit on pyhitetty yksin tai yhdessä tekemiseen ja opettajan osalta yksilölliseen ohjaamiseen ja oppimisen arviointiin. Suurin osa tehtävistä kannustaa yhteistoiminnalliseen oppimiseen parin tai pienen ryhmän kanssa, ja tätä mahdollisuutta hyödynnetäänkin varsin ahkerasti. Tehdyt työt tallentuvat oppimisen portfolioksi Onenoteen.

Olen testannut mallia tämän syksyn, ja vaikka patikointini viimeisin osuus on oikeastaan vasta alkanut, uskallan sanoa kulkevani suuntaan, josta vastaan voi tulla vielä paljon hienoja kokemuksia. Omaan tahtiin opiskelu sekä mahdollisuus suunnitella omaa oppimista ovat saaneet oikeastaan poikkeuksetta positiivista palautetta. Aloin pari viikkoa sitten ynnäillä, että olemme varmasti saaneet ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kanssa aikaiseksi enemmän kuin koskaan vastaavassa ajassa. Tärkeänä pidän myös sitä, että vapauttamalla aikaa vuorovaikutukseen ja ohjaamalla yksilöllisesti olen oppinut tuntemaan opiskelijat paremmin kuin ennen.

Ilman asianmukaisia digivälineitä tähän tapaan ei voisi toimia. Toisaalta mallissa on myös pyritty ajattelemaan, miten laitteita, ohjelmia ja palveluita voi valjastaa uusin tavoin oppimisen tueksi. Työ on vasta alussa, mutta koen, että Jari Larun peräänkuuluttamat osaaminen, kyvykkyys ja älykäs toiminta eivät ainakaan ole tänä syksynä vähentyneet.

Pyry Antola

lehtori, äidinkieli ja viestintä

Koulutuskeskus Sedu

Seinäjoki, Koulukatu

pyry.antoa(at)sedu.fi

Esittelin mallia ja käytössä olevia välineitä lyhyesti opetusteknologiapäivässä Seinäjoen Framilla lokakuussa. Taisin jo tuolloin luvata muutamille jonkinlaisen kirjallisen yhteenvedon aiheesta. Nyt sain sen viimein kasattua (Onenoteen, tietenkin), joten jos kiinnostuksesi heräsi, käy tutustumassa muistikirjaan täällä.